Mitä siitä, jos painatkin junan ovien avausnappia etusormen toisella
nivelellä välttääksesi sormenjälkiesi jättämisen? Haluat kenties pukeutua
huomiota herättämättömään vaatetukseen ja kadota kasvottomana
väkijoukkoon? Tai pysytellä kotona ja vetää verhot kiinni kenenkään
huomaamatta. Mitä, jos et halua sylkäistä edes pientareen tiheikköön, jottei
dna:ta saataisi tutkittua ja liikkeitäsi jäljitettyä.
Mitä, jos tunnetkin olevasi lintujen kaiken näkevien silmien tarkkailun
kohteena, etkä usko lentokieltoalueen koskevan niitä? Vaikka järjellä
tietäisit niiden todellisuudessa olevan enemmän kiinnostuneita
asemalaiturille oksentamistasi eilisen ruuan tähteistä? Mitä, jos kaiken
varalta nuolet omat oksennuksesi?
Mitä, jos sinusta tuntuu arveluttavalta, ettei silmiäsi nokkimaan hamuavaa
korppia näy missään ja toisaalle katseensa suunnanneet ihmiset näyttävät
juuri tuosta syystä epäilyttäviltä, vaikka itse toimit aivan samoin?
Mitä siitä, jos hengitätkin pinnallisesti, jottet varomattomasti paljastaisi
varjelemaasi sisintä tuntemattomille? Mitä, jos epäilet ulkoilulla olevien
koirien etsivän juuri sinun vainuasi tai pelkäät yhden niistä tulevan kohta
venyttämään sukkia jaloistasi, koska juuri tuo rotu kenties tekee niin?
Jos pelkäätkin silmän iiriksen tunnistavia laitteita asennetun Valtion
Rautateiden kalustoon ja katsot tarpeelliseksi kulkea katse alas luotuna tai
silmät suljettuina, kun se vain on mahdollista? Mitä, jos haluatkin päästä
hampaistasi eroon, koska niissä saattaa toki olla tiedusteluun soveltuvaa
teknologiaa ja uskot niin, vaikka viimeaikainen metamfetamiinin käyttösi
olisikin ollut maltillista?
Ehkä se ei haittaa, mutta et voi olla varma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti