Menneisyys. Kuin kissa olisi raahannut sateesta jotain keskilattialle. Jotakin
hieman vettynyttä, jota ei tekisi mieli siivota sitä pois, vaikka tietää, että
pitäisi. Se tuijottaa painostavasti, eikä lakkaa olemasta, vaikka muuta
teeskentelisi. Menneet ajat ja mieleen tulvivat muistikuvat. Harmi, etteivät
ne ole tämän vääristyneempiä.
Ikuinen tasapainoilu. Aikanaan vain totuusarvonsa vuoksi vapaaksi
päästetyt lauseet, niin vahingollisiksi osoittautuen. Tai kätketty rakkaus,
lauluissa niin kovin ylistetty. Vanha mies kertoo unohdettua tarinaa, jonka
jujun kuulijat ovat keksimäisillään, koska se on ikiaikainen, mutta silti
kutkuttava, eikä mikään iltapäiväinen uusintalähetys. Rakkaus on kerran
ulottuvillamme, vain kerran. Sen jälkeen teeskennellään, mutta
menneisyytensä kieltävät rikkurit koettavat livetä yhtenäisestä rivistä. Harmi
vain, että niin minäkin kerran.
Syyllisyyden tunteen ja akateemisen oppineisuuteni puutteista huolimatta
saavutin joskus ymmärryksen etiikasta ja moraalista. Harmi vain, ettei ole
tekoja tämän tosiasian toteennäyttämiseksi.
Huonon omantunnon syitä olisi riittämiin. Turhamaisen monimutkaiset
lauserakenteet, jotka eivät tee ketään iloisiksi. Pahat ajatukseni, eheiksi
rakentumattomat. Gangbang. Taannoinen kusetukseni pelikoneen
lainavuoroista ja menestyksestä Mario Bros -pelissä. Huonon neuvon
antaminen, kehno selitys ja riippuvuus suonensisäisistä. Kehnot
tanssiliikkeni peilin edessä. Ala-arvoinen makuni tv-ohjelmia valitessani.
Kahdenväliset väistelyt. Huonekasvien hoidosta laistaminen. Syyttömän
betonin luonnollisen värin moittiminen. Loputtomien listojen kehitteleminen.
Äänen muokkaaminen matalammaksi vakuuttavuuden lisäämiseksi. Nimen
vaihtaminen turhamaisuuttani. Kohteeton ylenkatsonta. Hiekkatieosuuksien
kiroaminen alimpaan helvettiin. Sanan helvetti turha viljeleminen.
Peräreikäviuluvitsille nauraminen yhä uudelleen. Kolmijalkaisen jakkaran
sahaamisen jättäminen salakavalasti puolitiehen. Asioiden lakaiseminen
paksun maton alle. Kompastuminen samoihin asioihin muina miehinä.
Henkilökohtaisuuksien urkkiminen, vaikka en tehnyt tiedolla mitääni.
Puhtaan ylioppilaslakin tuhriminen piittaamattomuuttani. Harmi vain, että
orjantappurani ja ristini ovat niin kovin pölyyntyneet.
Kaipaus piileksii nurkissa hivuttautuakseen kätköistään ruoskan iskun
kantaman sisään silmän välttäessä. Harmi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti