On yö ja taksisuhari on pettynyt asiakkaisiinsa. Joko on liian hiljaista ja
asiakkaita on liian vähän tai sitten vääränlaiset asiakkaat pilaavat hyvän
hiljaisuuden. Humaltuneen asiakkaan kaikkivoipaisuus ja onnellinen olotila,
kun itsellä suuta kuivaa niin penteleesti. Samat, mieltä uuvuttavat
kysymykset. Oletko isäntä vai renki? Onko ollut hiljaista (kuin ei tietäisi) tai
täydellinen hiljaisuus hetkellä kun on hankala pitäytyä valvetietoisuudessa.
Tutkijan pettymys urakehitykseensä. Sitä on sitoutunut työhönsä, sinnitellyt
niukoilla resursseilla, tullut mielestään epäoikeudenmukaisesti sivuutetuksi
virkoja jaettaessa, odottanut oikeuden jonakin päivänä tapahtuvan, tehnyt
pitkää päivää ja sivutuotteena pilannut perhesuhteensa. Vieraat lapset
kotona ovat salaa kasvaneet suurikokoisiksi ja nyt julkaistu, uusi
tutkimusnäyttö uhkaa osoittaa oma, hellitty teoria
paikkansapitämättömäksi. Onko koko elämäntyö mennyt hukkaan?
Bajamajan pettymys päihtyneihin. On tullut vasta tyhjennetyksi ja olisi
valmis ottamaan orgaanista tavaraa vastaan, tarjoamaan pinnistelleille
ansaittua helpotusta. Mutta eikö mitä! Juhlakansa kusee tyhjyyttään
kumisevan kopin ulkoseinään ja jaloille. Epäuskon hetkellä sitä tulee
esittäneeksi itselleen kysymyksiä oman olemassaolonsa tarkoituksesta ja
sijaintinsa perusteista. Vastaukset vain uupuvat.
Sukan pettymys oharit tehneeseen pariinsa. Yhdessä on koettu
kaikenlaista, selvitty pesukoneen virheellisesti valituista ohjelmista, eletty
samassa rytmissä, kuljetettu kantajansa melkoisen kiinnostaviinkin
paikkoihin koiranilmasta ja veden vihmonnasta huolimatta ja päästy perille
uskon puutteesta huolimatta. Voisi vaikka vannoa, että sitä mentiin pesuun
yhtä matkaa, mutta nyt toista ei näy missään ja vaikka perimätieto aina
tällaisesta varoitteleekin, ei tilanteeseen siltikään ole tullut varautuneeksi.
Mitä on sukka ilman toista, hylkiö. Itsekin menettää käyttöarvonsa moisen
Ohari-Ollin seikkailujen myötä. Perkele.
Vakuumipakatun lihakimpaleen pettymys Kesä-Reiskaan. Vaikka on itse
tullut kasvatetuksi vastuuntuntoiseksi osaksi eläintä ja pitänyt huolen ajan
viettämisestä juuri sopivassa lämpötilassa, katkeaa kylmäketju
kalkkiviivoilla. Ja kaikki romuttuu vain siksi, että joku päättää pitää
ammattiyhdistysliikkeelle niin kovin tärkeän 12 minuutin kahvitaukonsa,
joka on taipuvainen venähtämään hulvattomastikin. Siinä sitä sitten
lojutaan muovilaatikossa; niin lähellä, mutta hieman väärässä paikassa.
Sitä tuntee paheksuvat katseet ja voi vailla elävää hermotustakin miltei
imitoida nenän nyrpeää ilmettä, aivan kuin olisi itse tehnyt jotakin väärää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti