tiistai 5. huhtikuuta 2016

Sähkökaapin seurana

Kävelin huomaamattomasti kuin ihminen. Kiirehtivät vastaantulijat kulkevat

katse maahan luotuna tai kalvo silmien edessä paikkaan, jonne eivät

haluaisi päätyä, mutta päivittäiset rituaalit on suoritettava, jotta voi

varmistua olevansa vielä elossa. Seisahdin paikalleni ilman minkäänlaista

suunnitelmaa tulevaisuuden varalle. Viereeni seisahti

huomaamattomuudessaan järkähtämätön, harmaa sähkökaappi. Ne ovat

siinä, mutta tuskin ylittävät havaintokynnystä, eiväthän ne yleensä edes

liiku. Tekeydyin yhdeksi toisen viereen ja se onnistui aivan hyvin. Meillä

tuntui synkkaavan. Kunhan valitsee vaatetuksensa sopivasti ja malttaa

mielensä, ihmiset alkavat nähdä sinussa ohittaessaan harmaan sävyjä. Se

on hyvä, jos käsitys on ollut mustavalkoinen, mutta kiinteästi ympärillä

telmivä täydellinen sivuuttuminen on toki kääntöpuolena hyväksyttävä,

kuten muidenkin. Yhden aatteen vapaaehtoistyöntekijät liimaavat kylkeesi

mielestään yleishyödyllisiä mainoksia, nuorisojoukko tulee sotkemaan

sinua maalitusseillaan, monenkirjavat koirat kusevat päällesi ihmisiä

ulkoiluttaessaan ja kuntatyöntekijät pesevät sinut puhtaaksi kemiallisin

ainein, joita ei saisi EUssa päätyä maastoon. Ehkä riitelyä tuulettamaan

lähtenyt kiukkuinen lenkkeilijä nimenomaan tähtää sylkiklimpillä päällesi,

kuvitellen, että olet joku tietty ihminen, jota paraikaa pakenee. Sama kaava

pätee koirien kuin oman virtsasi kanssa, aluksi se kyllä lämmittää, mutta

odotapa vaan. Jos huonosti käy, mikään näistä ei toteudu vaan tunnet

olevasi syrjäytynyt metsien asukki, jota kukaan ei vilkaise kahdesti.

Taistelunsa on siis syytä valita huolella.

Jossakin vaiheessa statistin rooli alkaa ehkä uuvuttaa tai syystuuli saa

sinut vapisemaan hieman ja tämän huomaaminen deliriumin porteilla olevat

raukat lupaamaan itselleen raitistumista jälleen. Tulee aika, jolloin mielesi

tekee jo kävellä tai toteuttaa puhelimesi toive tulla kosketelluksi sillä

rakastavalla ja antaumuksellisella tavalla. Minä päätin helpottaa liikkumisen

tarpeen painetta tanssimalla ripaskaa nokkospuskassa ilman housuja

kirkastetun poloniumin ja diklofenaakin yhdistelmällä terästettynä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti